Crafting the collective sense: A descriptive case study on recreational textile craft-making in Finnish adult education

The purpose of this article is to elaborate on the collective aspects of craft-making in the field of adult education, and to discuss the collaborative elements behind the increasing popularity of leisure time craft-making. Exploring this emerging affinity further, this descriptive case study uses auto-ethnographic methods to examine the process of co-producing the collective sense in a group of hobby craft ­practitioners. Data consist of a researcher’s reflective field diary and in-depth interviews of nine course participants, which in the analysis unfold the experiences of becoming a member of a community of hobbyist craft-makers. There were four themes that emerged in the study: mutual agency, social interaction, active participation and shared responsibility. As the list suggests, a collective sense does not simply grow through increasing participation, but is also fuelled by many pedagogical and social factors. Therefore, craft-making is seen as a much broader phenomenon than a mere material transformation.

Artikkelin tarkoituksena on tutkia käsityön yhteisöllisyyttä vapaan sivitystyön kentällä ja keskustella yhteisöllisyyden rakentumisesta käsityön harrastamisen kasvavan suosion näkökulmasta. Artikkelissa kehittyvän yhteenkuuluvuuden tunteen tarkastelussa hyödynnetään kuvailevan tapaustutkimuksen sekä autoetnografisen tutkimuksen metodeja. Artikkelissa keskitytään tutkimaan yhteisöllisyyden kokemuksen rakentumista käsityön harrastajaryhmässä. Tutkimusaineisto koostuu tutkijan reflektiivisestä päiväkirja-aineistosta sekä yhdeksän käsityöryhmään osallistuneen henkilön haastatteluista. Analyysi valottaa kokemuksia käsityön harrastajayhteisön jäseneksi kasvamisesta. Tutkimuksen neljä keskeistä teemaa ovat vastavuoroinen toimijuus, sosiaalinen vuorovaikutus, aktiivinen osallistuminen sekä jaettu vastuu. Nämä teemat osoittavat, että yhteisöllisyyden kokemus käsityössä ei rakennu pelkästään osallisuuden lujittumisen kautta, vaan siihen vaikuttavat myös monet pedagogiset ja sosiaaliset tekijät. Tästä syystä myös käsitöiden tekeminen näyttäytyy paljon laajempana ilmiönä kuin pelkkänä materiaalin muokkaamisena.